Siirry sisältöön
Kategoriat UutinenTeemat KehitysyhteistyöKirjoitettu

Asenteet muuttuvat Tansaniassa: yhä useampi vammainen lapsi käy nyt koulua

Henkilökuvamalli, graafinen. Hannu Happonen
Oppilaat ovat kokoontuneet peruskoulun luokan oven eteen Tansaniassa.

Kaleman peruskoulussa Tansaniassa joka kuudes oppilas on vammainen. Koulu on hieno esimerkki siitä, miten asenteet vammaisia lapsia kohtaan ovat muuttumassa myönteisemmiksi.

– Aiemmin vammaiset lapset pääsivät harvoin kouluun. Heitä ei aina pidetty kelvollisina tai kykenevinä oppimaan, kertoo Kaleman koulun rehtori Mariam Abdallah Kondo.

Koulu sijaitsee Kasulussassa Luoteis-Tansaniassa, lähellä Kigoman kaupunkia ja Tanganjika-järveä. Järven länsirannalta alkaa Kongon demokraattinen tasavalta ja pohjoispuolella sijaitsee Burundi.

Kaleman koulussa opiskelee 349 lasta, joista 57 on vammaisia – se on noin 16 prosenttia oppilaista. Vertailun vuoksi koko Tansaniassa vammaisia lapsia ja nuoria oli vuonna 2021 noin 2,3 prosenttia.

Rehtorin mukaan vammaiset oppilaat kuuluvat kouluyhteisöön siinä missä muutkin.

– Emme voi jättää heitä huomiotta. Heillä on oikeus kuulua joukkoon ja kokea olevansa osa ryhmää. He tarvitsevat rakkautta ja toisten lasten seuraa, hän sanoo.

Tansanialaisen peruskoulun rehtori työhuoneessaan työpöydän ääressä.
Kaleman koulun rehtori Mariam Abdallah Kondo on todistanut asenteiden muutosta vammaisten lasten koulunkäyntiä kohtaan. Muutos on tapahtunut sekä opettajien että perheiden keskuudessa.

– Kotona lapset eivät oppisi eivätkä kehittyisi samalla tavalla. Esikoulusta lähtien he oppivat tärkeitä perusasioita: peseytymistä, vaatteiden puhdistamista ja vaikkapa sadeveden keräämistä kasveille kuivina kausina kaivamalla kuoppia maahan.

Työ vammaisten lasten oikeuksien puolesta tuo tulosta

Kaleman koulu on esimerkki huomattavasta asennemuutoksesta, joka on tapahtunut Tansaniassa vuosien määrätietoisen työn seurauksena. Fida tekee yhteistyötä Tansanian vapaan helluntaikirkon (FPCT), valtion sekä opettajien ja vanhempainyhdistysten kanssa, jotta vammaisten lasten oikeudet toteutuisivat.

Fidan kehitysyhteistyöhön kuuluva Tunandoto-maaohjelma (suomeksi ”Meillä on unelma”) on lisännyt tietoisuutta yhteisöissä ja edistänyt vammaisten henkilöiden oikeuksia myös lainsäädännön tasolla. Tulokset ovat selviä: yhä useampi vammainen lapsi pääsee kouluun.

Fidan ja FPCT:n tekemän työn tuloksena monet alakoulut jo mahdollistavat osallistavaa opetusta ja tiloja vammaisille lapsille. Haasteena on kuitenkin, että inklusiivinen opetus ulottuisi myös peruskoulun jälkeen koko koulutusjärjestelmään – myös ammatillisiin oppilaitoksiin.

Kun lapsenlapsi syntyi vammaisena

Tapaan kigomalaisen isoisän. Hänen poikansa ja miniänsä saivat viime vuonna lapsen, jolla todettiin syntymän jälkeen harvinainen geenivirhe, rusto-hius-hypoplasia.

– Se mikä ennen tuntui kaukaiselta, tuli yhtäkkiä hyvin lähelle. Ensimmäinen kysymykseni oli miksi. Miksi tämä tapahtui perheessäni? Miksi minun pojantyttäreni syntyi vammaisena? Jouduin pohtimaan Jumalan viisautta ja oikeudenmukaisuutta, isoisä kertoo.

Sairaus vaikuttaa lapsen luuston ja hiusten kehitykseen. Hänestä tulee todennäköisesti lyhytkasvuinen ja hän voi kohdata erilaisia terveysongelmia. Silti vanhemmat ottivat uutisen vastaan päättäväisesti. He haluavat tehdä kaikkensa, jotta tyttären elämä olisi mahdollisimman hyvä.

– Kun keskustelin heidän kanssaan, ymmärsin, että lapsi on heille ennen kaikkea rakas lahja. Miten minä voisin nähdä hänet toisin? Hän on Jumalan ihana lapsi siinä missä muutkin, isoisä sanoo.

Lopuksi hän palaa Raamatun sanoihin: ”Jumala näki kaiken, mitä hän oli tehnyt, ja se oli erittäin hyvää.”

– Pojantyttäreni on Jumalan lahja meille, hän tiivistää perheen asenteen.

Työtä tuetaan Suomen kehitysyhteistyövaroin.

Lue lisää

Uusimmat ajankohtaiset sisällöt

Kategoriat Tapahtuma
Tellus-lähetyskonferenssi Seinäjoella
Lue lisää

Tellus-lähetyskonferenssi Seinäjoella maaliskuussa

Kevät 2026 tuo Seinäjoelle odotetun tapahtuman, kun Tellus-lähetyskonferenssi kokoaa yhteen lähetystyöstä innostuneet 20.–22. maaliskuuta.
Kategoriat Henkilötarina
Lue lisää

Nadia on kylänsä roolimalli

Nadia Fontosh ei suostu jäämään näkymättömäksi, vaan näyttää kylän tytöille, että myös romaninaisella on tärkeä asema. Hän on kylän ensimmäinen nainen, joka käy kodin ulkopuolella palkkatöissä. 
Kategoriat Henkilötarina
Värikkäisiin maasaiden vaatteisiin pukeutuneet kolme naista istuvat savimajan portaalla.
Lue lisää

Rhoda pelasti tyttärensä silpomiselta: “Antakoot kaikkien vihata minua – kunhan minulla on Jumala”

Kenialainen Rhoda uskalsi vastustaa perinnettä, joka on vienyt maasai-tyttöjen lapsuuden sukupolvien ajan. Rohkea päätös käynnisti muutoksen sukupolvien ketjussa. Miksi tämä äiti päätti, ettei hänen tyttäriään silvota?