Joonas Haverinen 
Tuore arviointi osoittaa, että Fidan nelivuotinen kehitysyhteistyön ohjelma on tuottanut merkittäviä tuloksia. Erityisesti tyttöjen koulunkäynti ja vammaisten lasten asema ovat parantuneet, vaikka työtä on tehty konfliktialueilla ja useista kriiseistä kärsineissä yhteisöissä.
Fidan vuosien 2022–2025 kehitysyhteistyöohjelma on saavuttanut sille asetetut tavoitteet hyvin. Tämä käy ilmi vastavalmistuneesta loppuarvioinnista. Ulkopuolisen konsultin tekemä selvitys tarkasteli ohjelmaa Towards the Future – A Safe Educational Path and Living Environment for Children and Youth.
Arvioinnin keskeinen viesti on selkeä: Fidan työ yhdessä paikallisten kumppanikirkkojen ja -järjestöjen kanssa on saanut aikaan pysyviä muutoksia. Tulokset ovat merkittäviä, sillä monissa toimintamaissa olosuhteet ovat olleet poikkeuksellisen vaikeat. Yhteisöjen asukkaat elävät usein syrjittyinä ja vailla peruspalveluja.
Fidan kehitysyhteistyöjohtaja Anne Haverinen näkee tulosten taustalla pitkäjänteisen työn.
– On hyvä muistaa, että lukujen ja tilastojen takana on yksittäisiä ihmisiä, lapsia ja nuoria, joiden koko elämä on muuttunut. Epätoivon tilalle on tullut toivo ja usko tulevaisuuteen. Näistä tuloksista voimme iloita yhdessä kumppaneidemme kanssa.
Lasten koulupolku turvattiin
Ohjelman ytimessä olivat lasten ja nuorten oikeus koulutukseen sekä turvallinen kasvuympäristö. Työtä tehtiin kymmenessä maassa Itä-Afrikassa, Lähi-idässä sekä Aasiassa. Lisäksi ohjelma sisälsi globaalikasvatusta, vaikuttamistyötä ja kehitysviestintää Suomessa.
Arvioinnin mukaan lasten pääsy kouluun parani selvästi ohjelmakauden aikana. Yhä useampi lapsi aloitti koulun, ja samalla opetuksen laatu koheni. Merkittävää muutosta tapahtui myös asenteissa: lasten vanhemmat ymmärtävät entistä paremmin koulutuksen merkityksen.
Erityisen ilahduttavaa on, että tyttöjen osuus koulua käyvistä lapsista vahvistui: he muodostivat jo 52 prosenttia kaikista esi-, perus- ja toisen asteen koulutukseen osallistuneista lapsista. Tulos on merkittävä, sillä koulutuksen ulkopuolella on edelleen enemmän tyttöjä kuin poikia. Ero korostuu erityisesti hauraissa ja konfliktien koettelemissa maissa, juuri niissä toimintaympäristöissä, joissa Fida tekee kehitysyhteistyötä.
Myös vammaisten lasten osallistuminen koulutukseen lisääntyi. Esimerkiksi Kongon demokraattisessa tasavallassa vammaisten lasten määrä kasvoi ohjelmakauden aikana 88 lapsesta 891 lapseen. Arviointi kuitenkin muistuttaa, että monilla alueilla täysin inklusiiviseen, eli kaikki lapset yhdenvertaisesti osallistavaan koulutukseen on vielä matkaa. Niin asenteellisia kuin fyysisiäkin esteitä on edelleen purettavana.
– Ihmisarvon ja oikeudenmukaisuuden vahvistaminen on Fidan työn ytimessä. Haluamme yhdessä kumppaneidemme kanssa edistää sitä, että jokaisella vammaisella lapsella on mahdollisuus käydä koulua, tulla kuulluksi ja löytää paikkansa yhteisössään, Haverinen tiivistää.
Toimeentuloa ja turvaa yhteisöihin
Koulutuksen rinnalla ohjelma vahvisti perheiden ja nuorten turvallisuutta sekä toimeentuloa.
Seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvä koulutus sekä psykososiaalinen tuki muuttivat asenteita ja auttoivat nuoria tekemään turvallisempia valintoja arjessaan.
Yhteisöjen taloudellinen tilanne parani säästöryhmien ja yrittäjyyskoulutusten ansiosta. Jopa 16 000 perheen säännölliset tulot kasvoivat elinkeino-, yrittäjyys- ja säästämiskoulutusten tuloksena. Kun perheillä on säästöjä ja oma elinkeino, he kestävät paremmin kriisejä.
Myös yhteisöjen turvallisuus vahvistui erityisesti alueilla, joissa Fida on tehnyt niin sanottua neksustyötä. Siinä yhdistyvät humanitaarinen apu, pitkäjänteinen kehitysyhteistyö ja rauhantyö. Koska rauhantyön vaikutuksia on vaikea mitata, arviointi suosittelee seurantamenetelmien kehittämistä jatkossa.
Paikalliset kumppanit muutoksen tekijöinä
Fidan työn lähtökohtana on toimia paikallisten kumppanijärjestöjen kautta. Arviointi antaa kiitosta siitä, että Fida on johdonmukaisesti vahvistanut kumppaniensa osaamista.
Ohjelma keskittyi ruohonjuuritason työhön, mikä näkyi konkreettisina parannuksina kouluissa ja kylissä.
Yhteistyö viranomaisten kanssa on varmistanut, että työn vaikutukset jäävät pysyviksi. Joissakin maissa työ vaikutti jopa lainsäädäntöön tai viranomaiskäytäntöihin, mikä hyödyttää laajasti koko yhteiskuntaa.
Jatkossakin on tärkeää vahvistaa paikallisia kumppaneita ja muita kansalaisyhteiskunnan toimijoita. Paikallisten vahva rooli lisää työn kestävyyttä ja jatkuvuutta.
– Uudella ohjelmakaudella panostamme entistä vahvemmin lokalisaatioon, eli siihen, että paikalliset kumppanit omistavat ja johtavat työtä. Näin varmistamme vaikutusten kestävyyden, Anne Haverinen sanoo.
Loppuarvioinnin tulokset ja suositukset toimivat nyt tiekarttana, kun Fida käynnistää uuden nelivuotisen kehitysyhteistyöohjelman. Tavoitteena on entistä vaikuttavampi työ, joka vahvistaa perheiden toimeentuloa ja takaa jokaiselle lapselle oikeuden toivoon ja tulevaisuuteen.
Työtä tuetaan Suomen kehitysyhteistyövaroin sekä kummien ja lahjoittajien tuella.
