Markus Keväänranta 
Euroopassa elää noin 12 miljoonaa romania. Meidät tunnetaan monilla nimillä: gipsy, cigane, gitano – Suomessa usein sanalla mustalainen. Mutta me romanit tunnemme toisemme romanikielen sanalla rom, joka tarkoittaa ihmistä.
Romanien kansallispäivää vietetään vuosittain 8.4. Kansamme on Euroopassa ja myös maailmanlaajuisesti joutunut elämään syrjittynä, alistettuna ja pelon varjossa – usein äärimmäisessä köyhyydessä. Romanit ovat tänä päivänäkin Euroopan syrjityin kansanryhmä.
Monet romanit elävät erillään yhteiskunnasta, omissa kylissään. Nämä romanikylät sijaitsevat usein syrjäisillä alueilla, jopa kaatopaikkojen läheisyydessä – paikoissa, jotka ovat poissa yhteiskunnan silmistä, ja valitettavan usein myös ihmisten sydämistä.
Silti muutosta on tapahtunut. Niissä maissa, joissa romaneille on tarjottu yhdenvertaiset mahdollisuudet ja heitä on kohdeltu ihmisarvoa kunnioittaen, on nähty toivoa, kasvua ja uudenlaista uskoa tulevaisuuteen.
Voimmeko olla jotain muuta?
Eräs romanityttö meni kouluun. Opettaja kehui häntä hyväksi oppilaaksi, mutta lisäsi perään sanat, jotka viilsivät syvältä:
– Mutta koska olet romani, sinulla ei ole tulevaisuutta.
Tyttö meni kotiin ja sanoi äidilleen:
– En halua olla romani. Voimmeko olla jotain muuta?
– Miksi, tyttäreni, kysyi äiti.
Tyttö kertoi, mitä koulussa oli tapahtunut.
Äiti vastasi rauhallisesti, mutta lujasti:
– Tyttäreni, ihmiset voivat nöyryyttää sinua ja syrjiä sinua, mutta sinun täytyy oppia olemaan vahva. Sinun täytyy nousta niiden sanojen yläpuolelle. Ole parempi, kasva ja opi. Vaikka he eivät ehkä koskaan rakasta sinua, heidän on lopulta pakko kunnioittaa sinua.
Tämä on monen romanin arkea.
Unelmamme on, että jokainen romani saa kokea olevansa arvostettu ja hyväksytty.
Toivoa Euroopan romaneille
Suomessa ja osassa Eurooppaa tilanne on jo parempi. Syrjintää ja rasismia esiintyy yhä, mutta kehitystä on tapahtunut. Romanit ovat mukana työelämässä, rakentamassa yhteiskuntaa ja palvelemassa seurakunnissa – pastoreina, vanhimmistossa, evankelistoina ja monissa muissa tehtävissä.
Fida ja Elämä ja Valo ry tekevät yhdessä lähetystyötä romanien parissa 11 Euroopan maassa – kaikkein köyhimpien ja syrjityimpien parissa. Lastenkerhot ja pyhäkoulut ovat olleet tuhansille lapsille tie kouluun ja parempaan tulevaisuuteen.
Kummien tukema työ mahdollistaa monen romanilapsen koulunkäynnin. Seurakuntia istutetaan, evankeliumin ilosanomaa kerrotaan ja käytännön apua annetaan aina lastenleireistä rakennusprojekteihin.
Unelmamme on, että jokainen romani saa kokea olevansa arvostettu ja hyväksytty.
Rom, romani – ihminen – on Jumalan luoma, aivan kuten jokainen.
Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen – ainutlaatuiseksi taideteokseksi (1. Moos. 1:27).
Me kaikki olemme Jumalan luomia.
Ja Jumala rakastaa meitä syvästi.
Siunattua romanien kansallispäivää 8.4.!
Markus Keväänranta
Kirjoittaja työskentelee Euroopan romaniyhteisöjen parissa Fidan ja Elämä ja Valo ry:n yhteisen työn koordinaattorina.
