Kätilöopiskelija Venla Kelton harjoittelu Fidalla vei Tansaniaan maasainaisten kyliin.
Kun hoitotäti kysyi minulta pienenä mikä haluan olla isona, vastasin: ”Isosisko, lääkäri ja lähetystyöntekijä!” Innostuin lähetystyöstä jo pienenä. Jännitimme kotona setäni lähetysreissuja valtamerillä ja kuulin kummitätini työstä Keniassa. Muistan, että kummini oli päässyt avustamaan lääkäriä silmäleikkauksessa puun varjossa. Kauhasen Pirkko taas kertoi Kiinan lapsityöstä seurakuntamme kokouksissa. Mumma ja paappa majoittivat lähettejä ja pitivät kotikokouksia Etelä-Pohjanmaalla.
Kun Suomeen tuli pakolaisia Afrikasta, heitä tuli myös seurakuntaamme Vaasassa. Äitini ja isäni tutustuivat vanhempiin ja heidän lapsistaan tuli kavereitani. Seurakuntamme lähetit kävivät kertomassa työstään. Ihailin heitä ja pienenä ajattelin, että minäkin lähden jonain päivänä kääntämään Raamattua viidakkoon.
Minulla oli monia unelma-ammatteja ja moni asia kiinnosti minua. Erityisesti perheiden hyvinvointi ja viime aikoina myös nuorten pahoinvointi on teemana koskettanut. Haluan vaikuttaa asioihin. Olen ollut myös kuntavaaliehdokkaana Helsingissä.
Harkitsin teatterikorkeaa, mutta lopulta päätin hakea lukemaan kätilöksi Helsingissä. Enää kaksi synnytystä ja sitten valmistun.
Kohti Tansaniaa
Olin kuullut paljon Fidan työstä. Ammattikorkeakoulu Arcadan opintoihini kuuluu kehittämistehtävä ja päätinkin tehdä sen Fidalle. Tein oppimateriaalia tyttöjen silpomisen vastaiseen työhön liittyen. Carita Murtonen Fidalta kysyi, olenko miettinyt harjoittelumahdollisuutta ulkomailla. Siitä lähti idea Fida Short -jaksoon Tansaniassa.
En tiennyt Tansaniasta kovin paljoa, mutta harjoittelin swahilin kieltä Duolingo-sovelluksella jo etukäteen. Elokuussa 2024 vastassa kentällä Tansanian Arushassa oli Fidan maaohjelmakoordinaattori Juho Rouhiainen, joka toimi myös ohjaajanani jakson ajan.
Kun ajoimme lentokentältä asunnolleni, matkalla näkyi auringonlasku. Pölyä oli kaikkialla. Oli hauska seurata, kun paikalliset yrittivät sitoa jättimäistä banaanimäärää moottoripyörän taakse. Lapset juoksivat karanneiden vuohien perässä.
Afrikkalainen aikakäsitys yllätti
Kotini sijaitsi vartioidulla Habari Maalumin alueella, jossa asuu myös muita ulkomaalaisia. Alueella toimii myös kristillinen radioasema. Toimistoni ja myös paikallinen kirkko olivat parin sadan metrin kävelymatkan päässä. Työpäivät alkoivat yhdeksän maissa ja kaikki tapahtuu valoisan aikana. Pimeän tulon jälkeen ei suositeltu ulkona liikkumista.
Olin kuullut afrikkalaisesta aikakäsityksestä ja valmistautunut siihen, että kaikki alkaa myöhässä. Hämmästyin, kun monet asiat alkoivat kutakuinkin ajallaan ja ihmiset pahoittelivat myöhästymistä.
Elämä Tansaniassa on rennompaa kuin Suomessa. Tosin englanninkielinen jumalanpalvelus alkoi sunnuntaisin kello 7 aamulla. Ajankohta oli minulle hiukan liian aikainen ja ehdinkin sinne Tansanian-jaksollani vain kerran. Kävin swahilinkielisessä jumalanpalveluksessa myöhemmin aamupäivästä.
Taitoa ja terveystietoa maasainaisille
Työssäni valmistelin teiniraskauksista kertovaa materiaalia koulutuksiamme varten. Pidimme alueen naisille työpajoja, joissa kerroin oksitosiinista, sen vaikutuksesta synnytykseen ja imetykseen, raskausajan hammashoidosta ja imetyksen tärkeydestä.
Kävimme kaksi kertaa pitämässä koulutuksia maasainaisille Longidon ja Engikaretin alueella, jossa Fidalla on ollut pitkään työtä. Kun saavuimme paikalle, naiset istuivat harkkojen päällä pehmusteinaan oksia. Helluntaikirkon pastori tuli mukaamme ja alusti tilaisuuden. Kerroin naisille tulkin välityksellä teiniraskauksista ja niiden vaaroista. Tulkkini vuorostaan piti oppitunnin kohdunkaulansyövästä ja HPV-rokotteesta. Teiniäideiltä jää usein koulu synnytyksen jälkeen kesken, vaikka nykyisin yleinen ohjeistus on kannustaa nuoria äitejä jatkamaan opiskelua.
Toisella kerralla saavuimme kylille parikymmentä minuuttia myöhässä, mutta olimme kuitenkin ensimmäisenä paikalla. Maasto kokoontumispaikan ympärillä on karua, eikä kasvillisuutta juuri ole. Oli hauska näky, kun värikkäästi pukeutuneet naiset erottautuivat kävellessään jo kaukaa. Mukana oli myös miehiä ja perässä jolkotteli lehmiä ja vuohia. Välillä kuului kellon kilkatusta.
Valmistimme nestesaippuaa ja puhuimme hygieniasta. Koulutus oli suosittu ja tulijoita olisi ollut enemmän kuin ilmoittautuneita. He olivat pahoillaan, kun saippuaa ei riittänyt kaikille. Kun naiset oppivat saippuanteon, he voivat valmistaa saippuaa oman tarpeen lisäksi myös myyntiin ja hankkia näin omia tuloja.
Kun koulutuksen lopuksi kysyin, onko kenelläkään kysyttävää, vanhempi mies nousi seisomaan. Hän kertoi, että nykyään tytöt tulevat raskaaksi liian nuorina, 9-12 -vuotiaina. Hän syytti asiasta ravintoa.
Oli yllätys, miten ruohonjuuritasolla, yksinkertaisissa olosuhteissa työtä tehdään. Melkein kaikki työ tehdään paikallisten voimin. Suomalaiset työntekijät suunnittelevat työn yhdessä tansanialaisten kanssa, ja Fidan kirkkokumppanin 50-henkinen tiimi vastaa työstä käytännön tasolla.
Kulttuurin ja kielen opiskelua
Vapaa-ajalla osallistuin läheisen Jericho-keskuksen tapahtumiin. Opin puhdistamaan riisiä pikkukivistä ja roskista, kuten paikalliset naiset, vaskoolin tapaisella astialla. Naiset opastivat vieressä ja sanoivat, että ”älä tee noin, tee näin”.
Reissusta jäi mukava muisto. Suosittelen Fida Short -jaksoa, jos pidempiaikainen harjoittelu ulkomailla kiinnostaa. Näin jälkikäteen ajateltuna kolmen ja puolen viikon pituinen jakso oli aika lyhyt. Voisin hyvin kuvitella palaavani vielä takaisin. Helmikuussa 2025 lähden ulkomaille aktioon Aasiaan.
Swahilin kieltä harjoittelen joka päivä edelleen. Nyt minulla on jo 152 päivän streak eli yhtäjaksoinen jakso takana. Ehkä kielelle tulee vielä käyttöä joku päivä.
