Kansainvälinen romanipäivä: Viisi upeaa muutosta

Vuosikymmenten ajan Fida ja Elämä ja Valo ry ovat tehneet yhdessä työtä Euroopan romanien hyväksi. Kansainvälisen romanipäivän kunniaksi kokosimme viisi rohkaisevaa muutostarinaa Euroopan romaniyhteisöistä.

Romanien kansallispäivää tai kansainvälistä romanipäivää (International Roma Day) vietetään 8.4. Ensimmäinen muutostarinamme tulee Romaniasta.

1. Lapset kuin timantteja

– Lapset ovat meidän timanttejamme, he ovat kalleinta, mitä meillä on, kertovat Robert ja Elena Kraus Romaniasta. He ovat tehneet jo kolmen vuosikymmenen ajan työtä maan vähäosaisimpien romanilasten parissa perustamansa Betlehem-säätiön kautta. Suomalaiset lähetystyöntekijät Klaus ja Satu Korhonen tekevät heidän kanssaan yhteistyötä..

Korhoset iloitsevat, että Fidan ja Elämä ja Valon yhteisen Toivon kipinä -joulukampanjan myötä Euroopan romanilasten tilanne on tullut yhteiseksi asiaksi Suomen helluntailiikkeessä, ja monet seurakunnat ovat mukana avustuskeräyksessä vuodesta toiseen.

12 vuotta sitten käynnistyneen Toivon kipinä -kampanjan avulla Romanian Agristeun kylään rakennettiin toimintakeskus. Pitkäjänteisen työn tulokset ovat merkittäviä: aiemmin pahamaineinen kylä on muuttunut täysin: päihteiden käyttö on loppunut, kylä on siistiytynyt, lapset käyvät koulua ja ihmiset ovat kunnostaneet kotejaan.

Suomesta katsottuna lähes kaikki elävät edelleen köyhyydessä, mutta elämä on saanut uuden suunnan. Lähellä asuvan kaupungin pormestarikin on ihmetellyt, kun alueella ei enää tarvita poliiseja.

Krausien työ tarvitsee edelleen rukousta ja tukea, sillä Romaniassa on yhä syvässä köyhyydessä eläviä romaniyhteisöjä. Loppuvuodesta kuulemme jälleen uusia koskettavia tarinoita Toivon kipinä -kampanjan yhteydessä.

2. Bosnialainen romanikylä muuttui täysin

Vielä 2000-luvun alussa Kiseljakin romaniyhteisö Bosniassa eli äärimmäisessä köyhyydessä ilman vettä, sähköä ja perusoikeuksia. 60 prosenttia lapsista ei käynyt koulua, lapsiavioliitot olivat yleisiä ja kerjääminen oli monen perheen pääasiallinen elinkeino.

Fida aloitti työn Kiseljakissa lasten koulutuksen tukemiseksi vuonna 2005 yhdessä Tuzlan evankelisen seurakunnan kanssa. Romanityön koordinaattori Elvira Kušljugić-Bijelić kertoo, että noin kymmenen vuoden työn jälkeen tulokset alkoivat näkyä selvästi. 

Oli uusi koulusta valmistunut sukupolvi, joka halusi olla mukana muuttamassa yhteisöään. Tämä ei jäänyt huomaamatta koululta, sosiaalityöntekijöiltä ja muilta viranomaisilta. 

– Meitä ja työmme vaikutusta alettiin arvostaa ja monet viralliset tahot pyysivät meitä jakamaan kokemuksiamme romaniyhteisön keskeltä, kertoo Elvira. 

Kiseljakiin perustettiin muutama vuosi sitten yhteisökeskus, jossa kaupungin toimijat ja Fidan hankkeen asiantuntijat tekevät yhdessä töitä romaniyhteisön eteen.

Elvira kuvaa nykytilannetta näin: monissa perheissä ainakin yksi jäsen käy töissä tai toimii pienyrittäjänä. Kaikki lapset käyvät peruskoulua, ja yhä useampi jatkaa opintojaan. Tämä on erityisen merkittävää tyttöjen kohdalla, sillä jatko-opinnot vähentävät varhaisten avioliittojen riskiä.

Äidit osallistuvat aktiivisesti toimintaan ja erilaisiin koulutuksiin.

– Työskentelemme joka päivä romanien elinolojen parantamiseksi. Sähkö- ja vesiongelmat ovat vähentyneet, ja parhaillaan ratkotaan viemäri- ja jätevesikysymyksiä. Näin myös tartuntatautien määrä vähenee, Elvira kertoo.

– Voimme tänä päivänä sanoa, että kirjoitamme Kiseljakissa tarinaa, jolla on onnellinen loppu.

3. Poljicen kylässä kaikki lapset aloittavat koulun

Bosniassa, Tuzlan läänissä sijaitseva Poljice on romaniyhteisö, jossa ihmiset elävät käytännössä kädestä suuhun. 30 % kylän asukkaista kerää elannokseen metalliromua, loput keräävät pienempää kierrätysmateriaalia tai käyvät kerjäämässä. 

Koulu, kauppa ja terveydenhuolto ovat vaikeasti saavutettavissa. 

Kun Tuzlan evankelisen seurakunnan työntekijä Eldina Grabovic saapuu kylään pitämään kerhoa, lapset juoksevat iloisina vastaan. He odottavat innokkaasti yhteistä tekemistä – piirtämistä, leikkejä ja askartelua. Eldinan mukaan lapset nauttivat myös kerhojen turvallisesta ja hyväksyvästä ilmapiiristä.

Fidan kummien tuella Poljicen koululaiset saavat vaatteet, kouluruoan, tarvikkeet ja kyydin kouluun. Samalla heidän koulunkäyntiään tuetaan ja seurataan. Eldina kertoo, että muutaman vuoden työn tulokset näkyvät jo selvästi.

– Kaikki kylän lapset aloittavat nykyään peruskoulun. He saavat hyviä arvosanoja eivätkä enää jää luokalle.

4. Dinasta tuli menestyvä yrittäjä 

Yhä useampi romaninainen on noussut merkittävään rooliin yhteisössään, saanut työtä ja toimii esimerkkinä muille.

Latvialaisen Dinan tarina kertoo, miten rohkeus, sitkeys ja saatu tuki voivat muuttaa elämän suunnan. Hänen perheensä asui syrjäisessä kylässä huonokuntoisessa talossa usean muun perheen kanssa.

Perhe sai vuosien varrella apua tarpeen mukaan. Peruskoulussa Dina innostui sisustussuunnittelusta ja pääsi opiskelemaan artesaaniksi Riikaan stipendin turvin. Koulussa hän sai yhden lämpimän aterian päivässä, mutta muuten toimeentulo oli niukkaa.

Dina sai rinnalleen tukijoita Suomesta. Esimerkiksi Hangon Helluntaiseurakunta ja sen muutamat seurakuntalaiset henkilökohtaisesti sitoutuivat tukemaan hänen elämäänsä taloudellisesti neljän vuoden ajan, mikä mahdollisti Dinan keskittymisen koulunkäyntiin. Latviassa työtä tekevä tiimi kävi häntä myös tapaamassa ja rohkaisemassa säännöllisesti.  

Dina valmistui erinomaisin arvosanoin ja sai stipendejä hyvän opintomenestyksensä ansiosta. Valmistumisen jälkeen hän työskenteli Saksassa ja palasi myöhemmin Riikaan, jossa toimii nykyään menestyvänä yrittäjänä.

5. Andrijana toteuttaa unelmaansa

Kroatialainen Andrijana kulki lapsena äitinsä ja sisarustensa kanssa kerjäämässä rahaa kaduilla. Samalla he keräsivät roskalaatikoista kaiken, mitä pystyivät hyödyntämään. Kotona isä oli väkivaltainen äitiä kohtaan.

Andrijana kertoo, että hänen elämäänsä muutti ratkaisevasti vanhempien uskoontulo. Usko toi perheeseen toivoa ja eheytti rikkoutuneita välejä. Samalla evankeliumi alkoi tavoittaa myös muita romaneja, ja Andrijanan sydämessä syttyi halu palvella muita.

Nuorena Andrijana opiskeli fysioterapiaa ja etsi suuntaa elämälleen. Eräänä yönä hän näki unen, jonka koki muistutuksena pysähtyä, kuunnella Jumalaa ja rukoilla oman kansansa puolesta. 

Hänen sydämensä paloi lähetystyölle, mutta samalla hän haaveili turvallisesta ja vakaasta elämästä. Hän saikin hyväpalkkaisen työn ja viihtyi arjessaan kauniissa kodissa. 

Kun Andrijana kuuli Fidan Vamos-lähetyskoulutuksesta, päätös hakea mukaan ei syntynyt heti, mutta lopulta hän päätti rohkeasti tarttua tilaisuuteen. Niinpä hän lähti opiskelemaan lähetystyötä.

– Päätös seurata kutsua, vaikka siihen liittyi pelkoa ja epävarmuutta, toi minulle syvän rauhan tunteen ja uskon johdatukseen, hän kertoo luottavaisena. 

——-

Fida ja Elämä ja Valo ry ovat tehneet vuosikymmenten ajan yhteistyötä Euroopan romaniyhteisöissä, erityisesti kaikkein köyhimpien parissa. Työ yhdistää diakonian ja lähetystyön, ja nykyisin se ulottuu 11 maahan Itä-Euroopassa ja Balkanilla.

Näin voit olla mukana työssä:

Tee lahjoitus Toivon kipinä -kampanjaan!

Tule mukaan tukemaan romanilapsia koulutielle, tule kummiksi Bosniaan!