Hannu Happonen 
Usein kuulee sanottavan, että apu menee kankkulan kaivoon. Ugandan Bidibidissä tulokset kertovat kuitenkin toista: neljässä vuodessa tuhannet ihmiset ovat saaneet koulutusta, toimeentuloa ja uutta toivoa. Riippuvuus ulkopuolisesta avusta on vähentynyt merkittävästi.
Yumbessa, Pohjois-Ugandassa kokoontui yhteen kymmeniä ihmisiä paikallishallinnosta, kouluista, yhteisöistä ja järjestöistä. Heidän yhteinen asiansa oli summata, mitä Fidan kehitysyhteistyö on alueella saanut aikaan.
Fidan järjestökoordinaattori Jackson Musunguzi esitteli osallistujille vaikuttavia tuloksia. Viimeisten neljän vuoden aikana Fidan kehitysyhteistyö Bidibidissä – yhdessä maailman suurimmista pakolaisasutuksista – on auttanut pakolaisyhteisöä nousemaan toivottomuudesta kohti omavaraisempaa arkea.
Laadukas koulutus kuuluu jokaiselle lapselle
Bidibidi on yksi maailman suurimmista pakolaisasutuksista, jossa moni joutuu elämään vuosia ilman pysyvää kotia. Suurin osa alueen asukkaista on paennut Etelä-Sudanin sisällissotaa.
Fidan ja PCU-helluntaikirkon maaohjelma on auttanut lapsia Bidibidissä pääsemään kouluun ja jatkamaan opintojaan. Erityistä tukea on suunnattu kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville lapsille.
Viimeisten neljän vuoden aikana 61 oppilasta on saanut kummin tuella mahdollisuuden käydä koulua tilanteessa, jossa perheen taloudelliset resurssit eivät olisi siihen muuten riittäneet.
Myös opettajien osaamista on vahvistettu. Sata opettajaa on koulutettu nykyaikaisiin opetusmenetelmiin. Lisäksi 14 koulussa on järjestetty oppimista tukevia tilaisuuksia, jotka ovat parantaneet oppimistuloksia ja lisänneet oppilaiden itseluottamusta.
Esimerkiksi Highlandin alakoulussa vanhemmat lähtivät innokkaasti mukaan vanhempainkerhoon.
– Tulemme kouluun seuraamaan oppilaiden läsnäoloa, tukemaan opettajia ja kannustamaan naapureitamme lähettämään lapset kouluun. Aiemmin osa lapsista jäi kotiin, mutta nyt yhä useampi käy koulua, kertoo kerhon puheenjohtaja Simon Ajouk.
Tämä ohjelma on vahvistanut koko alueen koulutusjärjestelmää ja yhteisöjen toimintakykyä. Se ei auta vain pakolaisia, vaan koko aluetta.
Yumben piirin johtaja Asiku Abdul Mutalibu
Noin 15 000 lasta sai tietoa oikeudestaan koulutukseen, ja vanhemmat sitoutuivat entistä vahvemmin tukemaan lastensa oppimista.
Tulokset puhuvat puolestaan: oppimistulokset paranivat merkittävästi. Kokeet läpäisseiden osuus ohjelmaan osallistuneissa kouluissa nousi 64 prosentista 91 prosenttiin.
Myös alueen johtaja tunnistaa työn vaikutukset.
– Kun pakolaisia saapui tänne suuria määriä pakoon Etelä-Sudanin konfliktia, palvelut ylikuormittuivat. Tämä ohjelma on vahvistanut koko koulutusjärjestelmää ja yhteisöjen toimintakykyä. Se ei auta vain pakolaisia, vaan koko aluetta, totesi Yumben piirin johtaja Asiku Abdul Mutalibu.
Psykososiaalinen tuki tuo toivoa
Pakolaisuus altistaa ihmiset traumaattisille kokemuksille, epävarmuudelle ja jatkuvalle stressille. Siksi ohjelmassa panostettiin vahvasti henkisen hyvinvoinnin vahvistamiseen ja toipumisen tukemiseen.
Yli 6 000 ihmistä sai psykososiaalista tukea. Lisäksi 45 vapaaehtoista koulutettiin tarjoamaan tukea omissa yhteisöissään. Näin apu ei jäänyt hetkelliseksi, vaan jatkuu myös hankkeen päätyttyä.
Ohjelmassa puututtiin myös nuorten tulevaisuutta vaarantaviin ilmiöihin, kuten lapsiavioliittoihin ja teiniraskauksiin. Yli 1 500 ihmistä sai tietoa seksuaali- ja lisääntymisterveydestä, mikä vahvisti samalla vanhempien ja lasten välistä luottamusta. Yhä useampi nuori sai mahdollisuuden kasvaa turvallisemmassa ympäristössä.
Lisäksi perustettiin kolme uutta neuvontapistettä perheille, jotka tarvitsevat erityistä tukea. Yli 3 500 ihmistä koulutettiin ehkäisemään sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa.
Kohti omavaraisuutta
Yksi suurimmista muutoksista näkyi ihmisten toimeentulossa. Yhteensä 300 perhettä sai tukea oman ruoantuotantonsa vahvistamiseen: he oppivat viljelemään maata kestävillä tavoilla, ja käyttöön otettiin 50 hehtaaria viljelymaata.
Fidan tuella alueelle perustettiin myös säästö- ja lainaryhmiä, joissa ihmiset voivat säästää yhdessä ja lainata rahaa toisilleen. Ryhmiä syntyi 35, ja niiden yhteenlasketut säästöt kasvoivat noin 6 000 eurosta 40 000 euroon.
Muutos näkyy konkreettisesti arjessa. Puolet ryhmien jäsenistä on saanut lainaa yritystoimintaan tai perheen tarpeisiin. Yhteensä 75 uutta pienyritystä on perustettu, ja yhä useampi on voinut investoida viljelyyn, kaupankäyntiin ja muihin elinkeinoihin.
Lisäksi 30 pienyritystä sai erillistä tukea. Tämä on luonut uusia työpaikkoja ja avannut entistä enemmän mahdollisuuksia kestävään toimeentuloon.
Ohjelma paransi myös arjen terveyttä ja hygieniaa Bidibidissä. 50 kotitaloutta rakensi paremmat käymälät ja yli 500 ihmistä sai terveyskoulutusta. Myös kylien terveysryhmien osaamista vahvistettiin.
Jackson Musunguzi toteaa, että ohjelman vahvuus on ollut sen kokonaisvaltaisuus: koulutus, hyvinvointi, suojelu, terveys ja toimeentulo kulkevat rinnakkain ja vahvistavat toisiaan.
– Tulokset osoittavat, että kestävä muutos on mahdollista myös hauraissa humanitaarisissa olosuhteissa, kun yhteisöt itse ovat muutoksen keskiössä.
—
Tuettu Suomen kehitysyhteistyövaroin. Fidan maaohjelma Ugandassa saa kehitysyhteistyötukea Suomen ulkoministeriöltä. Ohjelmaa tukevat myös monet suomalaiset kummit lahjoituksillaan.
