Joonas Haverinen 
Koulujen ovet eivät aiemmin avautuneet vammaisille lapsille Halabjassa. Ahkeran vaikuttamistyön tuloksena koulunkäynti on heille nyt mahdollista.
Vuonna 1988 Irakin silloinen diktaattori Saddam Hussein hyökkäsi Halabjan kaupungin siviiliväestöä vastaan kemiallisilla aseilla. Iskussa kuoli välittömästi noin 5 000 ihmistä, ja psykologiset traumat ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle. Halabjassa syntyy väkivaltaisen historian aiheuttamana myös keskimääräistä enemmän vammaisia lapsia.
Pitkään vammaisilla lapsilla ei ollut mahdollisuutta koulunkäyntiin. Taustalla vaikuttivat perheiden kokema häpeä, väärä tieto vammaisten lasten kyvystä opiskella sekä riittämätön tuki vammaisille oppilaille kouluissa.
Tarttuakseen tähän ongelmaan kaupungin asukkaat perustivat vuonna 2013 Halabja Disabled Organisation (HDO) -nimisen vammaisjärjestön edistämään vammaisten lasten koulutusmahdollisuuksia. Fidan ja HDO-järjestön yhteistyö alkoi vuonna 2016.
Kymmenvuotisen yhteistyön aikana HDO:sta kasvoi alueellisesti merkittävä vammaisten oikeuksien edistäjä. Järjestö on voittanut puolelleen niin yhteisön kuin viranomaisten tuen.
Eikä syyttä. Vuoteen 2024 mennessä Halabjan alueella koulua käyvien vammaisten lasten määrä on kaksinkertaistunut. Kaikista koulua käyvistä vammaisista lapsista vammaisten tyttöjen osuus on noussut 15 prosentista 57 prosenttiin.
Kun lapsilla on mielekästä tekemistä, vanhemmille avautuu esimerkiksi mahdollisuus käydä töissä.
Muutoksen taustalla on sekä vanhempien että viranomaisten asenteiden muutos. Se on vaatinut pitkäjänteistä vaikuttamistyötä, johon Fida on rohkaissut HDO:ta muun muassa kouluttamalla sen henkilöstöä.
– Alueen vanhemmilla oli aiemmin vammaisten lasten koulutukseen liittyviä ennakkoluuloja ja väärinkäsityksiä, joten tietoisuuden lisääminen koko yhteisössä on ollut tärkeää, arvioi Shwan Shareef Fidan kehitysyhteistyön koordinaattori Irakissa.
– Halabjassa ei aiemmin ole ollut mitään toimintaa vammaisille lapsille. Vanhemmat ovat kertoneet, että he ovat hyötyneet toiminnasta itsekin – kun lapsilla on mielekästä tekemistä, vanhemmille avautuu esimerkiksi mahdollisuus käydä töissä, Shwan kiteyttää.
Koulutus on kaiken keskiössä
HDO-järjestön olemassaolon tarkoituksesta ja tavoitteista kertoo Mariwan Rashid, järjestön toiminnanjohtaja ja perustaja. Hän joutui itsekin lapsena pakenemaan vuoden 1988 kemikaalihyökkäystä Iraniin. Ammatilliselta taustaltaan hän on opettaja. Rashidilla on selkeä käsitys siitä, miksi koulutuksella on niin merkittävä rooli vammaisten lasten elämässä.
– HDO:ssa tähtäämme siihen, että vammaiset henkilöt voisivat elää osana yhteisöään ihmisarvoisesti, Rashid aloittaa.
– Tämä ei onnistu ilman kouluttautumisen mahdollisuutta, koska jos vammaisella henkilöllä ei ole luku- ja kirjoitustaitoa elämästä tulee haastavaa, Rashid jatkaa.
Muutosta päättäjien toimintamalleissa
Paikallisen hallinnon myönteisestä suhtautumisesta kertoo henkilökohtaisesti Halabjan alueen koulutusjohtaja, Soran Mustafa.
– Olemme saaneet todistaa Fidan ja HDO:n työn vaikutuksen Halabjassa. Muun muassa koulutusministeriön alaiset ohjeistot ovat muuttuneet työnne ansiosta, Mustafa kertoo.
Aiemmin vammaisia lapsia ei viralliselta taholta hyväksytty koulujärjestelmään. Jopa opettajat saattoivat lähettää vammaisia lapsia takaisin kotiin, koska he eivät tienneet kuinka kohdata heitä.
Nykyisin Halabjassa toimii erityisesti vammaisten lasten koulunkäyntiin keskittynyt lääketieteellinen komitea, joka diagnosoi lapset. Suurin osa vammaisista lapsista pääsee nyt tätä kautta kouluun. Ainoastaan autismikirjon häiriön vaikeampiin muotoihin lukeutuvat lapset ohjataan erityiskeskukseen.
Koulutusjohtaja Soran Mustafa luettelee HDO:n ja Fidan vaikuttamistyön tuloksia. Koulujen esteettömyyttä alettiin parantaa rakentamalla ramppeja vuonna 2017. Kokeita on yksinkertaistettu vammaisille lapsille. Koulutuksia inklusiivisesta opetuksesta on järjestetty opettajille, ja niihin on tullut osallistujia naapurikunnista asti.
Kouluissa on otettu käyttöön resurssihuoneet, joissa voidaan tarjota erityistukea vammaisille lapsille. Vuonna 2025 Halabjan kouluissa onkin jo yli 600 vammaista oppilasta.
– Fida valitsi Halabjassa juuri oikean järjestön kumppanikseen, Soran Mustafa tiivistää.
Asennemuutosta perheissä
Tähän pisteeseen pääseminen on vaatinut paljon työtä. Viranomaisten lisäksi on täytynyt muuttaa asenteita perheissä, kertoo kymmenen vuotta HDO:lla työskennellyt mielenterveyden ja psykososiaalisen tuen päällikkö Niyan Sleman.
– Kun yhteistyö Fidan kanssa oli aivan alussa olin yllättynyt: tutkimustemme mukaan vammaisia tyttöjä oli paljon, mutta emme nähneet heitä koulussa. Vanhemmat sanoivat meille, ettei heidän tyttärensä tarvitse kouluttautua, Sleman muistelee.
Noista ajoista on kymmenessä vuodessa kuljettu pitkä matka. HDO kampanjoi ja lisäsi tietoisuutta. Pidettiin seminaareja, julkaistiin tiedotteita, vierailtiin perheissä. Hiljalleen muutos tapahtui.
– On tunteikasta miettiä, kuinka monet asenteet ohjelma on pystynyt muuttamaan. Nykyisin vanhemmat kertovat tyttäristään, kuinka iloisia nämä ovat saadessaan käydä koulua, Sleman kertoo liikuttuneena.
Mielenterveyden tukeminen ensiarvoista
Vaikka yhä useampi vammainen lapsi pääsee nyt kouluun, haasteita silti riittää. Halabjan alueen traumaattinen historia vaikuttaa ihmisten mielenterveyteen toisessa ja jopa kolmannessa sukupolvessa.
– Monilla lapsilla esiintyy esimerkiksi traumaperäistä stressihäiriötä ja ahdistusta. Ilman psykososiaalista tukea mikään hanke ei onnistu, Niyan Slemani kertoo.
– Kymmenen vuotta sitten, kun yhteistyömme Fidan kanssa alkoi, ei työssämme ollut psykososiaalista tukea mukana. Nykyään meillä on useita psykososiaalista tukea vahvistavia toimia, kuten vertaistukiryhmiä, Slemani kertoo.
Vammaisten lasten mielenterveyden ja psykososiaalisen hyvinvoinnin kannalta Niyan Slemanilla on selkeä viesti:
– Ne lapset, joilla on saatavilla psykososiaalista tukea perheeltä, ystäviltä tai opettajilta, osoittavat korkeampaa itseluottamusta ja parempaa akateemista suoriutumista, hän tiivistää.
Yhteistyö päättyy, työ jatkuu
Fidan työ Halabjassa ja muualla Irakin Kurdistanissa päättyi vuoden 2025 loppuun. Vuonna 2016 alkanut yhteistyö nuoren ja nousevan paikallisen järjestön kanssa on kymmenessä vuodessa tuottanut uskomattomia tuloksia. Halabja Disabled Organisation -järjestön työ ei kuitenkaan pääty tähän.
– Fida on alusta alkaen antanut meidän ottaa työstä omistajuuden. Tämä on poikkeuksellista muihin kansainvälisiin järjestöihin verrattuna, toiminnanjohtaja Mariwan Rashid kertoo.
Halabja Disabled Organisation on jo pitänyt koulutuksia ja seminaareja muissa kaupungeissa, jotta inklusiivisen koulutuksen käytännöt voisivat levitä myös naapurikuntiin. Suurempi laajentaminen muualle vaatii kuitenkin lisää kapasiteettia ja käytännön resursseja, kuten toimistoja ja henkilökuntaa.
– Yhteistyö Fidan kanssa oli perustavanlaatuista, koska olimme yhteistyön alkaessa järjestömme toiminnan alussa. Myöhemmin myös muita ovia on auennut järjestöllemme, koska Fida mahdollisti kasvuamme, Rashid tiivistää.
Työtä on tuettu Suomen kehitysyhteistyövaroin.
