Lounais-Ukrainassa Unkarin rajalla sijaitseva Taka-Karpatian alue erottuu vuorijonolla muusta Ukrainasta. Se on ollut turvallinen alue taisteluja pakeneville ukrainalaisille. Vaikka alueella ei ole ollut sotilaallisia yhteenottoja, on tilanne siellä monin tavoin haastava, kertoo juuri Ukrainasta palannut Aki Salminen.
Pakolaisaalto on keskittynyt noin 23 000 asukkaan Berehoven kaupunkiin, jonka väkiluku on sodan myötä moninkertaistunut, kun sinne on asettunut noin 200 000 evakkoa Itä-Ukrainasta. Tilanne on sama muissakin Taka-Karpatian kunnissa, sillä alueella on arviolta puoli miljoonaa sotapakolaista. Koulut, päiväkodit ja virastotalot on otettu majoituskäyttöön.
– Se oli itselle pysäyttävää nähdä, miten pitkittynyt sotatilanne vaikuttaa rauhallisemmillakin alueilla ihmisten elämään yhä enemmän, kertoo Fidan humanitaarisen avun koordinaattori Aki Salminen, joka palasi juuri Berehoven alueelta.
Jo valmiiksi köyhän Taka-Karpatian talous on kriisissä rajun inflaation vuoksi. Sähköäkin on saatavilla vain 10-15 tuntia päivässä. Kylmä talvi ja lääkintäpalveluiden puute vaikuttavat myös rauhallisten alueiden asukkaisiin.
– Kaikkein haavoittumassa asemassa ovat kuitenkin ne Itä-Ukrainasta paenneet äidit ja lapset, jotka joutuvat elämään hätämajoituksessa pitkän aikaa. He asuvat orpokodeissa tai vastaavissa hätämajoituspaikoiksi muutetuissa tiloissa, joihin on jollakin tavoin raavittu kasaan tarpeelliset, että olot olisivat jotenkin inhimilliset. Niissä on paljon parantamisen varaa. Sisäilma on usein huono ja ison huoneen joutuu jakamaan monien kanssa. Hätämajoituspaikat vanhoissa laitoksissa ei todella ole tarkoitettu pitkäaikaiseen elämiseen.
Sota ja pakolaisuus vaikuttavat erityisesti lasten kehitykseen, stressinsietokykyyn ja ihmissuhteisiin.
– Keskusteluissa rehtorien, kaupunginjohtajien ja pakolaisten kanssa on noussut esille, että kaikki kaipaavat tavalliseen arkeen. Pakolaisten pitää aloittaa elämä väliaikaisessa kodissa ja se voi olla jokin vanha luokkahuone, kuvailee Salminen.
Eläminen hätämajoituksessa ilman yksityisyyttä ja ilman tietoa tulevasta vaikuttaa negatiivisesti myös mielenterveyteen. Vaikka sodan syttymisen shokki on lieventynyt, traumat ovat jääneet. Sota ja pakolaisuus vaikuttavat erityisesti lasten kehitykseen, stressinsietokykyyn ja ihmissuhteisiin.
– Paikalliset asukkaat eivät tosin ole juuri paremmassa tilanteessa. Tutut naapurit eivät ole enää paikalla. Kadut ovat pimeitä ja hiljaisia ja lapset ovat menettäneet ystävänsä. Ne, joilla on vielä jotakin ansiotyötä, hädin tuskin selviävät. Vanhuksilla ei ole enää ketään, joka huolehtisi heistä, Salminen kuvailee.
Vanhuksilla ei ole enää ketään, joka huolehtisi heistä, Salminen kuvailee.
Lapset psykososiaalisen tuen tarpeessa
Fidan Ukrainassa toimiva kumppanijärjestö Hungarian Baptist Aid haastatteli lapsia, jotka asuvat hätämajoituksessa Berehovessa. Kaikki lapset kertoivat olevansa huolissaan, että heidän vanhemmilleen tapahtuu jotain pahaa. Sota-alueilta paenneilla lapsilla oli pelottavia kokemuksia, jotka toistuvat mielessä filmin lailla. Useat lapset kertoivat, että he näkevät edelleen mielessään kuvia pelottavista tapahtumista. Lapsilla oli vakavia pelkotiloja, yökastelua, hengitysvaikeuksia, univaikeuksia ja yksinolon pelkoa.
Fidan keräyksen tuella on tarjottu lapsille psykososiaalista tukea, traumaterapiaa ja kesäleirejä. Kriisityöntekijöitä ja vapaaehtoisia Unkarissa, Ukrainassa ja Moldovassa on koulutettu psykososiaalisen tuen tarjoamiseen.
Kaikki lapset kertoivat olevansa huolissaan, että heidän vanhemmilleen tapahtuu jotain pahaa.
Tuelle on kasvava tarve. Parhaillaan Fidassa on käynnissä vuoden kestävän psykososiaalisen tuen hankkeen suunnittelu yhdessä Berehoven alueella toimivien kumppanijärjestöjen kanssa.
Fidan Ukraina-keräys on tuottanut yli miljoona euroa. Varojen avulla Fida auttaa sotaa paenneita Ukrainassa sekä viidessä ympäröivässä maassa. Suomalaisten avulla on esimerkiksi jaettu viikoittaista ruoka-apua Taka-Karpatian alueella. Varoilla on hankittu myös hygieniatarvikkeita, lämmikkeitä, vaatetta ja lääkkeitä.
Käynnissä on laajempi, pidempiaikainen avustushanke sekä useita pienempiä, paikallisten seurakuntien kautta tapahtuvia avustusprojekteja.
