Kirsi Koski-Kujala 
Fida on käynnistänyt uuden EU-rahoitteisen hankkeen, joka rakentaa polkua työelämään romaniväestölle Latviassa ja Suomessa.
Latviassa noin 70 % romaneista on työttömiä, ja vain 17 % on suorittanut opintoja perusopetusta pidemmälle. Syrjintä, sosiaaliset ongelmat ja heikko lukutaito tekevät työllistymisestä haastavaa.
– Olemme haaveilleet jo vuosia siitä, että romaneille voitaisiin tarjota mahdollisuus kouluttautua ja edetä kohti työllistymistä, kertoo Fidan hankekoordinaattori Keijo Baltzar, joka on tehnyt pitkään työtä Latvian romanien parissa.
Fida ja latvialainen Valmiera Development Agency aloittivat toukokuussa 2025 HERO-hankkeen (Helping to Empower Roma), joka keskittyy erityisesti Alojan kunnan romaniyhteisöön Latviassa ja Lahden seutuun Suomessa. Kyseessä on Latviassa ensimmäinen EU-rahoitteinen hanke, joka kohdistuu romaniväestöön.
Fida ja Elämä ja Valo ry ovat tehneet Yhdelle Vähimmistä -työnimikkeellä työtä romaniyhteisöjen parissa 13 Itä- ja Kaakkois-Euroopan maassa, ja monista maista on tullut toiveita juuri tämänkaltaisesta mallista.
– Mallia on suunniteltu huolella: mitä se edellyttää ja miten se voisi toimia parhaiten. Nyt näyttää siltä, että rukouksiimme on vastattu ja olemme päässeet liikkeelle. Toivomme voivamme jatkossa monistaa mallia myös muihin maihin.
Yhdenvertaisuus ei aina toteudu
Hankkeessa kehitetty räätälöity koulutusohjelma vastaa romanien erityisiin tarpeisiin. Koulutus kattaa elämänhallinta- ja taloustaitoja, luku- ja laskutaitojen vahvistamista, työelämävalmiuksia sekä käytännön taitoja, kuten puu- ja ompelutyöpajoja.
Vaikka Latvian lainsäädäntö takaa romaneille samat mahdollisuudet kuin muille, todellisuus on toinen.
– Romanien mahdollisuudet ovat selvästi heikommat kuin valtaväestön. Ennakkoluulot estävät etenemistä. Usein romaneille ei anneta todellista mahdollisuutta, mikä ruokkii väärää käsitystä siitä, etteivät he muka kykenisi työelämään tai osallistumaan yhteiskuntaan, Baltzar sanoo.
Yksi suurimmista esteistä on heikko koulutustaso. Monet romaniperheet elävät köyhyysrajan alapuolella, ja lapset joutuvat usein auttamaan elannon hankkimisessa, jotta perhe saisi ruokaa pöytään.
– Vanhempien motivaatio kouluttaa lapsia voi hiipua, kun kaikki keskittyy selviytymiseen, erityisesti kyläyhteisöissä, hän kuvaa.
Räätälöity tuki toimii
Baltzarin mukaan koulutuksen suunnittelussa on ollut tärkeää huomioida oppijoiden erilaiset lähtötasot. Siksi tarvitaan yksilöllistä tukea ja joustavuutta.
– Olen nähnyt läheltä, miksi moni romani ei ole päässyt kouluun tai työelämään. Kyse ei ole kyvyistä, vaan olosuhteista. Tiedän tämän omasta kokemuksestani: koulunkäynti oli minulle vaikeaa, ja sain mukautettuja koulutusohjelmia. Siksi ymmärrän, mitä tällainen koulutus vaatii.
– On myös tärkeää kuunnella yhteisön tarpeita. Tässä hankkeessa tarjoamme osallistujille päivittäin ruokaa, myös mukaan vietäväksi. Jos perhe miettii, mistä saa päivän ruoan, koulutukseen osallistuminen jää helposti toissijaiseksi.
Rohkaisevia tuloksia
Latviassa koulutuksen tukikohtana toimii toimintakeskus, jonka Elämä ja Valo osti vuonna 2022. Fida on ollut peruskorjaamassa keskusta Alojan romanikylälle. Keskus on oppimisympäristö ja paikka kohtaamiselle, sielunhoidolle ja arjen tuelle. Toimintakeskuksessa toimii myös seurakunta- ja diakoniatoimintaa Valmieran helluntaiseurakunnan toimesta.
– Uskon, että tästä hankkeesta hyötyy koko kunta, ei vain romaniyhteisö. Kun romaneita saadaan mukaan työelämään, se vähentää riippuvuutta sosiaalipalveluista, Baltzar sanoo.
Valmieran seutu ja Alojan kylä valikoituivat hankkeen kohteeksi, koska Fida on toiminut alueella lähes 15 vuotta. Työssä on saatu rohkaisevia tuloksia etenkin nuorten koulumotivaation ja työllistymisen osalta.
– Olemme tukeneet useita nuoria Toivon kipinä -kampanjan kautta. Monet ovat jatkaneet opintojaan ammattiin, valmistuneet ja työllistyneet. Kun nuorille on annettu mahdollisuus näyttää osaamisensa, he ovat selvinneet työelämässä erinomaisesti. Tuellamme on koulutettu muun muassa kokki, sisustusartesaani, metsäkoneenkuljettaja ja parturi.
Baltzar uskoo, että myös HERO-hankkeella tulee olemaan pitkäkestoinen vaikutus. Paikallinen sosiaalitoimi on suhtautunut hankkeeseen myönteisesti, ja yhteistyö on lähtenyt hyvin käyntiin.
Koulutusjakson jälkeen osallistujille tarjotaan kolmen kuukauden työharjoittelu paikallisissa yrityksissä. Tavoitteena on antaa konkreettista työkokemusta ja lisätä osallistujien mahdollisuuksia työllistyä pysyvästi.
– Olemme jo kartoittaneet tulevia harjoittelupaikkoja. Valmiera Development Agencyn laajat kontaktit avaavat meille uusia ovia.
Lahdessa on myös haasteita
HERO-hanke mahdollistaa yhteisten ratkaisujen kehittämisen yli maarajojen. Sama koulutusmalli toteutetaan Lahden seudulla, jossa romaniväestö kohtaa myös haasteita työllistymisessä, vaikka Suomessa ei ole saatavilla tarkkaa tilastotietoa etnisen taustan vaikutuksesta työllistymiseen.
– Tämän vuoden alussa yritimme saada usealle romaninuorelle työharjoittelupaikkaa. He olivat valmistumassa eri aloille, kuten kirjanpitoon ja merkonomiksi, mutta kukaan ei saanut edes yhtä paikkaa. Moni paikka sulkeutui heti, kun työnantaja kuuli nimestä, että hakija on romani, kertoo Keijo Baltzar.
Ytimessä on ihmisarvon ja identiteetin löytäminen. Kun nuori alkaa nähdä, että hänessä on potentiaalia, että hän pystyy ja on kykenevä, sillä on pitkäkestoinen vaikutus.
Toisaalta Baltzar, joka on tehnyt nuorisotyötä Päijät-Hämeen alueella useita vuosia, on nähnyt myös toisenlaista todellisuutta.
– Kun nuoret ovat päässeet työharjoitteluun, he ovat usein osoittautuneet työpaikan parhaiksi työntekijöiksi. Kun heille annetaan mahdollisuus, he kyllä näyttävät, mihin pystyvät.
Baltzar uskoo, että aidolla, yksilöllisellä kohtaamisella ja tuetulla polulla on suuri vaikutus siihen, miten ihminen näkee itsensä ja tulevaisuutensa.
– Rukoilemme paljon sen puolesta, että tämä työ voisi kantaa hedelmää. Ajattelen, että hankkeen ytimessä on ihmisarvon ja identiteetin löytäminen. Kun nuori alkaa nähdä, että hänessä on potentiaalia, että hän pystyy ja on kykenevä, se kantaa pitkälle. Olen vakuuttunut siitä, että tällä hankkeella on hyviä ja pitkäkestoisia vaikutuksia.
——-
Fida toimii hankkeen päätoteuttajana. Latviassa kumppanina toimii Valmiera Development Agency.
HERO-hanke on osa Euroopan unionin rahoittamaa Interreg Central Baltic -ohjelmaa (2021-2027), joka edistää alueellista yhteistyötä Itämeren alueella.
