Suomen hallituksen uusimman budjettineuvottelun myötä kehitysyhteistyön rahoitustaso jatkaa laskuaan, mutta suomalaisten kansalaisjärjestöjen rahoitus pysyy vakaana.
Tuoreimpien budjettipäätösten myötä varsinaisesta kehitysyhteistyöstä vähennetään 20 miljoonaa euroa, mikä merkitsee 40 miljoonan euron laskua vuosina 2026–2027. Rahoitus on pienentynyt hallituskauden aikana noin 1,2 miljardia euroa.
Fida on huolissaan siitä, että maailman vauraimpien maiden vähentäessä rahoitusta yhä useammat lapset ja perheet maailman köyhimmissä maissa jäävät ilman tukea ja välttämätöntä apua.
Järjestöjen ohjelmatuki pysyy vakaana
Fida on kiitollinen siitä, että useat hallituksen edustajat ovat osoittaneet tärkeää tukea kehitysyhteistyölle budjettineuvottelujen aikana.
Suomalaisten kansalaisjärjestöjen työtä arvostetaan ja pidetään vaikuttavana, eikä ohjelmatoimintaan kohdistunut leikkauksia. Tämä mahdollistaa myös Fidan pitkäjänteisen työn koulutuksen, lasten suojelun ja rauhan rakentamisen parissa kaikkein vaikeimmissa olosuhteissa.
Meidän tulee pitää kiinni omista arvoistamme ja tukea kaikkein haavoittuvimpia.
Fidan toiminnanjohtaja Harri Hakola
Suomalaiset kannattavat kehitysyhteistyötä
Suomella on vahva historia kehitysyhteistyössä, ja suurin osa suomalaisista, yli 70% pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä.
– Talouden vahvistuessa Suomen on nopeasti noustava nykyisistä rahoituksen pohjalukemista kohti kansainvälisesti sovittua tavoitetasoa. Meidän tulee pitää kiinni linjauksistamme ja arvoistamme sekä tukea kaikkein haavoittuvimpia. Hallituksen päätöksillä on ratkaiseva merkitys heikoimmassa asemassa olevien turvan ja ihmisoikeuksien kannalta, sanoo Fidan toiminnanjohtaja Harri Hakola.
Kuva Burundista, jossa Fida tukee inklusiivista koulutusta ja kielivähemmistöjen, kuten kuurojen lasten koulunkäyntiä.
