Kirsi Koski-Kujala 
Jo neljättä vuotta ukrainalaiset kasvattavat lapsiaan sodan keskellä, rakettien ja pommitusten alla. Fida tukee Zaporižžjassa kriisin keskellä eläviä perheitä, jotta he jaksaisivat ylläpitää toivoa.
Zaporižžjan suurkaupungin ja sen lähistön kylien siviiliväestö Itä-Ukrainassa elää jatkuvien pommitusten kohteena.
– Viimeisin ilmahälytys tuli puoli tuntia sitten, kun olin juomassa aamukahvia ja lukemassa Raamattua, kuvailee Vitalii Marchenko, Fidan Zaporižžjan alueen koordinaattori tavallista arkiaamua kotikaupungissaan videopuhelussa.
Kysyttäessä, miten hän reagoi hälytykseen, Vitalii kertoo jatkaneensa lukemista. Tällä kertaa droonit iskivät läheiseen sähkökeskukseen. Tämän jälkeen Venäjä pommitti Zaporižžjan synnytyssairaalaa.
Vitaliin asuinalue sijaitsee rautatieaseman, armeijan tukikohdan ja lentokonemoottoritehtaan välimaastossa, joten lähistölle osuu iskuja lähes päivittäin.
Pysymme rauhallisina lapsia varten
Vitalii Marchenko, 34, on aviomies ja kolmen pojan isä. Hänen vaimonsa ja lapsensa ovat joutuneet sopeutumaan uudenlaiseen normaaliin – kolmevuotias kuopus ei ole rauhan aikaa koskaan tuntenutkaan. Vaikka arki on jatkuvan vaaran uhkaa, Vitalii kokee olevansa oikealla paikalla.
Se, mikä pitää meidät järjissämme, on usko Jumalaan.
Syksyllä 2022 vaimo ja lapset olivat muutaman kuukauden evakossa Länsi-Ukrainassa, kun Zaporižžjan pommitukset olivat erityisen rajuja. Nyt koko perhe on jälleen yhdessä kotona.
– Tätä on meidän arkemme. Kaikkeen tottuu, myös siihen, että elää sodan keskellä. Se, mikä pitää meidät järjissämme, on usko Jumalaan. Sodan alussa sain selvän kutsun jäädä tänne, Vitalii kertoo.
Joskus ilmahälytykset seuraavat toisiaan taukoamatta. Sireenit soivat, eikä niihin aina ehditä reagoida. Hälytyksen tullessa Vitalii tarkistaa puhelimen sovelluksesta, kuinka kaukana ohjus lentää.
– Muuten joutuisimme juoksemaan kahdeksannen kerroksen asunnostamme jatkuvasti ylös ja alas. Välillä ilmatila on niin täynnä tavaraa, että ohjusten ja droonien lentoa seuraavassa sovelluksessa näkyy vain hämäkinverkkoa, hän huokaa.
Lapset seuraavat vanhempiensa reaktioita ja jatkavat leikkejään, jos aikuiset eivät hätäänny.
– Kaiken pelon ja stressin keskellä vanhempien on pysyttävä rauhallisina lasten takia, Vitalii kuvaa.
Äitien kuorma on raskas
Vitalii Marchenko työskentelee Ukrainan helluntaiseurakuntien avustusjärjestössä Edobrossa ja on puolentoista vuoden ajan koordinoinut Fidan apua Zaporižžjan kaupungissa ja läheisessä kylässä.
Hankkeessa on annettu käteisapua perheille, joilla ei ole muuta toimeentuloa. Toinen keskeinen tukimuoto on ollut äitien tukiryhmätoiminta.
Sota kuormittaa erityisesti äitejä, jotka kantavat yksin vastuun perheestä miesten ollessa armeijassa. Monet ovat jääneet yksin menetettyään puolisonsa rintamalla.
Myös lasten sosiaalinen elämä on muuttunut merkittävästi niillä alueilla, joihin iskuja yltää jatkuvasti. Jatkuvien ilmahälytysten vuoksi koulut ja päiväkodit ovat avoinna vain muutaman tunnin aamupäivisin, sillä monista tiloista puuttuvat pommisuojat.
Myös harrastukset ovat tauolla, joten lapsilla on vain vähän mahdollisuuksia tavata toisiaan. Myös opetuksen laatu kärsii.
Elintärkeät lastenkerhot
Fidan hanke Zaporižžjassa on toiminut puolentoista vuoden ajan. Tänä aikana yli 1 000 lasta on osallistunut kerhoihin, joita on järjestetty kaupungin kirjastoissa. Kerhot ovat tarjonneet sodan kauhuja kokeneille lapsille mahdollisuuden käsitellä kokemuksiaan ja leikkiä turvallisessa ympäristössä.
Yhteistyö viranomaisten kanssa on sujunut hyvin, ja palaute on ollut myönteistä. Kerhonohjaajat on koulutettu Fidan psykososiaalisen tuen asiantuntija Heidi Sirenin johdolla tarjoamaan lapsille työkaluja muun muassa rauhoittumiseen ja pelkojen käsittelyyn. Osa kerhoista on suunnattu sotaveteraanien lapsille, joilla on erityisen traumaattinen tausta.
– Kerhot ovat olleet lapsille tärkeitä. Osa on ollut mukana alusta asti. Äidit ovat kertoneet, että lapset ovat alkaneet käyttää kerhoissa oppimiaan keinoja myös kotona, esimerkiksi pommihälytysten aikana, Vitalii kertoo.
Kun taivaamme ei vieläkään näytä rauhoittumisen merkkejä, rukouksemme on, että lapset saisivat työmme kautta edes hetken olla lapsia.
Vitalii Marchenko, kuvassa perheensä kanssa
Sota-alueen opettajille koulutusta
Fida panostaa jatkossakin Ukrainassa erityisesti lasten psykososiaalisen hyvinvoinnin tukemiseen. Odessan ja Zaporižžjan alueilla käynnistyy maalisuussa kehitysyhteistyöhanke, jossa jatketaan kerhotoimintaa ja tehdään tiivistä yhteistyötä alueen koulujen kanssa.
Hankkeessa järjestetään koulutusta muun muassa opettajille. Aiheina ovat lasten psykososiaalinen hyvinvointi sekä vammaisten oppilaiden kohtaaminen ja tukeminen. Vitalii suunnittelee parhaillaan hankkeen toimintoja yhdessä tiiminsä kanssa.
– Kun taivaamme ei vieläkään näytä rauhoittumisen merkkejä, rukouksemme on, että lapset saisivat työmme kautta edes hetken olla lapsia, hän sanoo.
Osoita edelleen tukesi Ukrainalle!
Sodan pitkittyessä monien ukrainalaisten järjestöjen rahoitus on vähentynyt. Tarve ei kuitenkaan ole kadonnut, päinvastoin. Haluamme olla ukrainalaisten rinnalla nyt, kun tukea tarvitaan enemmän kuin koskaan!
Teksti: Milka Myllynen ja Kirsi Koski-Kujala Kuva: PMU Ukraine
