Vielä 2000-luvun alussa Kiseljakin romanit Bosniassa olivat unohdettuja. He elivät äärimmäisessä köyhyydessä ilman vettä, sähköä ja elämän perusoikeuksia. 60 % lapsista ei käynyt koulua ja lapsiavioliitot olivat yleisiä. Kurjuuden keskellä kerjääminen oli myös yleistä. Mistä toivon kipinä syttyi yhteisön keskelle?
Vuonna 2005 Fida aloitti paikallisen kumppaniseurakunnan kanssa lasten koulunkäynnin tukemisen Kiseljakin romaniyhteisössä. Suomalaiset kummit ovat alusta saakka olleet tärkeä tuki ja voimavara työlle. Anne ja Janne Harjukoski olivat perheenä maassa viisi vuotta tehden töitä romaniyhteisöjen paremman tulevaisuuden eteen. Nyt he ovat juuri palanneet työmatkalta, jossa vierailivat myös Kiseljakissa. Anne kertoo tunnelmiaan:
– Kun kylälle menee, ajattelee ensin, että menee siihen samaan tilanteeseen kuin aiemmin. Mutta kun vierailee tuolloin kummilapsina olleiden luona, niin huomaa ison eron. He ovat laittaneet kotinsa sieväksi, moni on opiskellut ammattiin saakka ja saanut töitä. He myös huolehtivat hyvin lastensa koulunkäynnistä. Ilmapiiri on muuttunut. Kylälle on tulvahtanut toivoa.
Anne jatkaa: – Nykyään kaikki lapset käyvät koulua ja kummilapsina olleet nuoret eivät hanki elantoaan kerjäämällä. Eivät he ylellisyyksien keskellä elä, mutta ovat päässeet elämän syrjään aiempaa sukupolvea paremmin kiinni.
Yhteistyötä romanien hyväksi
Paikallisen tiimin koordinaattori Elvira Kušljugić-Bijelić kertoo, että 10 vuoden työn jälkeen Kiseljakissa alkoi selvästi jo näkymään tuloksia. Oli uusi koulusta valmistunut sukupolvi, joilla oli uusia näkemyksiä elämästä ja jotka halusivat olla mukana muuttamassa omaa yhteisöään parempaan suuntaan. Tämä ei jäänyt huomaamatta koululta, sosiaalityöntekijöiltä ja muilta yhteistyötahoilta.
– Meitä ja työn vaikutusta alettiin arvostaa ja monet viralliset tahot pyysivät meitä jakamaan työkokemuksiamme romaniyhteisön keskellä, kertoo Elvira.
Tämän myötä Kiseljakiin syntyi muutama vuosi sitten upea yhteisökeskus, jossa kaupungin toimijat ja Fidan paikallinen kummitiimi tekee yhdessä töitä romaniyhteisön eteen. Kummityöntekijät ovat työn asiantuntijoita, joilta kysytään yhä neuvoja eri tilanteissa. Eikä ihme, he todella tuntevat Kiseljakin romaniperheet. Elvira kuvailee Kiseljakin tämänhetkistä tilannetta. Monissa perheissä on nykyään ainakin yksi jäsen, joka käy töissä tai on pienyrittäjänä. Lisäksi yhä useammat jatkavat opintojaan, mikä on ilonaihe erityisesti tyttöjen kohdalla, sillä jatko-opintojen myötä lapsiavioliittojen määrä vähenee. Lasten äidit osallistuvat myös aktiivisemmin toimintaan, kuten eri koulutuksiin.
– Työskentelemme joka päivä romanien elinolojen parantamiseksi; sähkö- ja vesiongelma pienenee ja parhaillaan käsitellään viemäri- ja jätevesiongelmaa. Sen myötä erilaisten tartuntatautien määrä yhteisössä entisestään vähenee.
Vaikka Kiseljakissa on vielä työtä, Elvira iloitsee jo muutoksen keskellä ja sanoo tyytyväisenä: – Voimme tänään sanoa, että kirjoitamme Kiseljakissa tarinaa, jolla on onnellinen loppu.
