Kun Harri Kröger ja Anita Pylvänäinen Kröger saivat lahjoituksena 3000 paria bambusukkia, eivät he tienneet niistä tulevan osa Ukrainasta pakenevien ihmisten arkea.
Unkarin pääkaupungissa Budapestissa työskentelevät Fidan lähetit Anita ja Harri ovat olleet viimeisten kahden viikon aikana rautatieasemalla kohtaamassa Ukrainan sotaa pakenevia ihmisiä, jotka nousevat junasta ja etsivät uutta turvapaikkaa menetetyn kodin tilalle.
– Juuri tänään aamulla keskustelimme kahden teini-ikäisen lapsen äidin kanssa. Hän kertoi, miten heidän kotinsa ja kaupunkinsa oli tuhottu. Hän oli itse nähnyt omin silmin, kun koti tuhoutui, kertoo Harri Kröger.
Perheen isä oli jäänyt puolustamaan kotimaataan äidin ja lasten lähtiessä pakoon. Tarinat ovat kipeitä.
– Kyllä näistä ihmisistä huomaa, että he yrittävät pitää itsensä kasassa. Heidän on pakko selvitä eteenpäin, tuumii Anita.
Kyllä näistä ihmisistä huomaa, että he yrittävät pitää itsensä kasassa. Heidän on pakko selvitä eteenpäin.
Toinen perhe, jonka kanssa Harri Kröger keskusteli, oli kiovalainen äiti kahden poikansa kanssa. He olivat tulleet ensin junalla rajalle ja vaihtaneet siellä toiseen junaan. Nyt tavoitteena oli päästä Berliiniin. Krögerit kertovat asemalla olevan pääsääntöisesti lapsia äitien ja isoäitien kanssa.
– Osa heistä tulee maaseudun rauhasta, jossa ei vielä sota ole näkynyt selkeästi. Osa taas tulee suoraan Kiovasta, keskeltä räjähteleviä katuja, Harri selittää.
Harri ja Anita työskentelevät Budapestissä messiaanisten juutalaisten parissa. Viime perjantaina he menivät paikallisen synagogan sapatti-illan tilaisuuteen yhdessä ystäviensä kanssa. Seurakunta oli täynnä. Sinne oli tullut ukrainalaisia noin 30–40. Loppuillasta Krögerit kohtasivat nuoren kolmilapsisen perheen, joka oli paennut Kiovasta.
– Heidän, kuten monien muidenkin, toiveissa on kotiin palaaminen. Nyt tämä perhe kuitenkin jäi Budapestiin ainakin toistaiseksi, Harri selittää.
Anita lisää vielä, että he ovat tukeneet hieman tätä perhettä. Tapaaminen on sovittu seuraavaksi päiväksi.
– On rankkaa seurata tätä kaikkea, vaikka kaiken keskellä luottaakin Jumalaan, Anita sanoo.
Ihmisten hätä ja suru tekevät toisen neuvottomaksi. Anitan mukaan helposti tuntuu, että voi tehdä vain hyvin vähän. Joskus kuitenkin esimerkiksi sukkapari voi olla paljon.
– Sain puhelinsoiton täällä asemalla avustuksia jakavalta seurakunnalta. Heillä oli kaikkea muuta paitsi sukkia. Soittaja tiesi, että meillä on niitä. Hän kysyi voisimmeko tuoda niitä, Harri kertoo pidellen pinkkiä vetokärryä, jossa on laatikollinen sukkia.
On rankkaa seurata tätä kaikkea, vaikka kaiken keskellä luottaakin Jumalaan.
Ihmisten hätä ja suru tekevät toisen neuvottomaksi. Anitan mukaan helposti tuntuu, että voi tehdä vain hyvin vähän. Joskus kuitenkin esimerkiksi sukkapari voi olla paljon.
– Sain puhelinsoiton täällä asemalla avustuksia jakavalta seurakunnalta. Heillä oli kaikkea muuta paitsi sukkia. Soittaja tiesi, että meillä on niitä. Hän kysyi voisimmeko tuoda niitä, Harri kertoo pidellen pinkkiä vetokärryä, jossa on laatikollinen sukkia.
Harri ja Anita pujottelevat ihmisten lomitse asemarakennuksen aulaan. ProBambulta lahjoituksena saadut sukat ovat matkalla eteenpäin. Ruskean pahvilaatikon kyljessä on suomenkielinen teksti ”sukat”. Se osuu silmään, kun Harri ojentaa laatikon oven raosta avustustyöntekijälle. Sieltä ne päätyvät lämmittämään varpaita. Varpaita, joiden omistajat tarvitsevat erityisen paljon lämpöä. Siihen ei yksistään 3000 paria sukkia riitä, mutta se on hieno alku.
Lahjoita Fidan Ukraina-apuun:
MobilePaylla numeroon 46003
Lahjoitustilille
Fida International ry
IBAN-tilinumero: FI41 228 718 0000 5256
Viitenumero: 570077
Tekstiviestillä 10 €: Lähetä viesti fida10 numeroon 16155.
Palvelun tuottaa Arena Interactive.
Verkkolahjoitus alla:
