Anna-Liisa Liljefors 
Keuruulla vapaaehtoiset kokoavat äitiyspakkauksia ja pyhäkoulumateriaalia Ukrainaan. Jokainen pakkaus kertoo tarinaa toivosta – äideistä, vauvoista ja perheistä, jotka elävät sodan varjossa. Yhdessä tekeminen tuo iloa tekijöille ja apua perille.
Keuruun helluntaiseurakunnan alakerrassa kuuluu iloinen puheensorina, kun vapaaehtoisten ryhmä kokoontuu tekemään äitiyspakkauksia romaniäideille Ukrainaan.
Lähetystyöntekijä Kirsi Hekkala on lajitellut vauvanvaatteet ja tarvikkeet valmiiksi pöydille ja kertoo sisältöohjeet osallistujille.
Pakkaukseen kootaan samantyyppisiä tarvikkeita kuin suomalaisiin äitiyspakkauksiin: vauvanvaatteita, peittoja, leluja, tuttipullo, vaippoja, saippuaa sekä äideille terveyssiteitä.
Äitiyspakkauksia kootaan Keuruulla muutaman kerran vuodessa, ja päivän aikana niitä valmistuu kolmisenkymmentä. Talkoisiin kokoontuu kerralla kymmenisen innokasta tekijää.
Äitiyspakkausten kokoaminen alkoi Satakunnassa kahdeksan vuotta sitten, kun Kirsin ystävä Anne Heinonen halusi osallistua Ukrainan työhön. Hän kokosi ensimmäisen apupaketin lapsiperheelle ja perusti WhatsApp-ryhmän, joka on sittemmin kasvanut alueella varsin isoksi – suurin osa vaatteista tulee edelleen sieltä.
Kun Anne luovutti koordinoinnin Kirsille, siirtyivät mukana myös kattavat ohjeet yli kahdensadan äitiyspakkauksen kokoamisesta. Ilokseen Kirsi löysi myös kotikaupungistaan Keuruulta innokkaita tekijöitä.
– Meillä on ihana seurakunta. Ehkä se on tämä keskisuomalaisuus, joka meitä yhdistää. Ihmiset ovat joustavia ja tekevät asioita mielellään yhdessä. Seurakunta on mukana myös rukouksin, Kirsi sanoo hymyillen.
Myös Keuruulle muuttaneita ukrainalaisperheitä on ollut mukana kokoamassa äitiyspakkauksia. Moni seurakuntaan tullut perhe on jo palannut Ukrainaan, mutta yksi pariskunta on yhä mukana.
– Natasha kirjoittaa minulle aina tulliselvityksen pakettien sisällöstä ukrainaksi, se on iso apu, Kirsi kertoo.
Lähetystyötä rukouksin ja kädentaidoin
Seurakunnan vapaaehtoistyö on eläkkeellä olevalle Aino Hintikalle sydämen asia. Erityisen läheiseksi on tullut Ukrainan naisten ja lasten auttaminen.
– On tosi koskettavaa, kun pakkaamme hyväkuntoisia käytettyjä vaatteita, jotka tulevat siellä todella tarpeeseen, hän kertoo.
Aino pitää käsillä tekemisestä ja kokoaa ihmisiä mukaan auttamaan. Nyt parina syksynä hän on valmistanut muutaman naisen kanssa myös jumppapusseja Pasikan romanikylän isommille koululaisille. Talkoilla he tekevät noin 80 pussia, joihin pakataan koulutarvikkeita, kuten vihkoja ja kyniä.
Etälähetystyötä parhaimmillaan
Naiset kokoontuvat Ainon kotiin myös valmistamaan askartelupaketteja Ukrainan pyhäkouluihin. Ne ovat käteviä käyttää ja suosittuja niin lasten kuin pyhäkoulunopettajien keskuudessa.
– Jokaiselle lapselle pakataan oma pussi, jossa on tarvikkeet sekä valmis askartelumalli, kuten esimerkiksi hiiri tai paimen, Aino kuvailee.
Pidän kuvia edessäni ja siunaan ihmisiä ja työtä siellä.
Aino Hintikka, vapaaehtoinen Keuruulta
Kun Kirsi sai Kihniöstä ison säkin käsinukkemateriaalia, Aino kokosi ne yhdessä parin ystävän kanssa. He valmistivat seitsemään pyhäkouluun setin, johon kuului neljä käsinukkea: Maria, Joosef, enkeli ja paimen. Kirpputorilta haettiin lisäyksiä, kuten Marialle vauvanukke. Myös Ainon kauempana asuva ystävä innostui tekemään paketteihin lampaita käydessään kylässä.
Ainoa koskettaa se, että hän saa kädentaidoillaan tukea jouluevankeliumin kertomista lapsille.
– Sanon aina, että olen etälähetystyössä. Ei ole suurempaa kuin se, että lapset saavat kuulla Jeesuksesta.
Lähetystyö konkretisoituu, kun Aino näkee Kirsin lähettämistä kuvista ja Hekkaloiden uutiskirjeistä, kuinka apu menee perille.
– Pidän kuvia edessäni ja siunaan ihmisiä ja työtä siellä, hän kertoo.
