HERO-hanke antoi rohkeutta ja uutta suuntaa  

Fidan romanitaustaisille suunnattu koulutus tarjoaa valmiuksia työnhakuun, hyvinvointiin ja vanhemmuuteen.  Uusi ryhmä aloittaa opintonsa tällä viikolla Lahdessa.

Fidalla on käynnissä romaneille  suunnattu HERO-koulutushanke samanaikaisesti Suomessa ja Latviassa. Koulutus suunniteltiin vastaamaan haasteisiin, joita romani saattaa kohdata molemmissa maissa. Yksi keskeisimmistä teemoista on koulutus ja työllistyminen, mutta kurssi kattaa laajasti elämän eri osa-alueita omasta taloudesta terveyteen ja vanhemmuuteen.  

EU-rahoitteiseen koulutukseen valittiin yhteensä 15 osallistujaa: viisi Suomesta ja 10 Latviasta. Osa opiskelijoista oli juuri täysikäisyyden kynnyksen ylittäneitä, osa jo keski-ikäisiä.  

Molemmat verrokkiryhmät aloittivat samaan aikaan Suomessa ja Latviassa, ja ensimmäiset osallistujat ovat saaneet koulutuksen päätökseen. Seuraava ryhmä on jo aloittanut Latviassa ja Lahden toinen ryhmä starttaa tällä viikolla.

Yksi osallistujista on nastolalainen Jasmin Valentin, 43, joka lähti mukaan ennen kaikkea uteliaisuudesta. Arki sijaisperheen vanhempana on kiireistä, mutta ajatus ohjaajana toimimisesta ja uusien ihmisten kohtaamisesta houkutteli.   

–  Olen kahden aikuisen lapsen äiti ja toimin sijaisperheenä. Menin mukaan auttamaan koulutuksessa. Avasin ovet ja katsoin, että porukka on paikalla. Siitä se lähti.  

Jo alusta asti Jasmin huomasi, että mukana oleminen teki hyvää. Ryhmässä oli lämmin ilmapiiri ja koulutuksessa oli vierailuja eri tahoilla Lahdessa kumppanuustalo Fellmannista Diakonissalaitokseen.  

– Tykkäsin hirveästi. Meillä oli mukavat vetäjät. Aina oppi jotain uutta.   

Erityisen merkityksellisiksi Jasmin koki Romanifoorumin vetämät tunnit, jotka perustuivat  identiteetin rakentamiseen.   

– Tunnit käsittelivät omaa minää, totuttuja ajatusmalleja ja sitä, että minä pystyn – minusta on tähän. 

Jasmin kertoo, että tunneilla korostettiin, ettei kenenkään identiteettiin saa kajota. Arjen sanoilla on valtava voima.  

– Lapselle ei saa sanoa, ettet osaa tai olet ilkeä. Jos kuulee jatkuvasti moitetta, se jää mieleen. Pitää sanoa, että pystyt kuuntelemaan, jos lapsella on hankaluuksia kuunnella. Lasta täytyy kannustaa.   

Opit eivät jääneet luokkahuoneeseen. 

– Sain paljon eväitä omaan perhe-elämääni. On tärkeää, millaisia vanhempia olemme. On hyvä oppia motivoimaan itseään ja olla aliarvioimatta omia kykyjään. Vanhoista ajatusmalleista täytyy uskaltaa päästää irti ja uskaltaa unelmoida.   

Nimi esteenä työnhaussa 

Koulutusten sisältöjen suunnittelija, diakoni ja pastori Tino Varjola Lahdesta kertoo, että varsinkin työnhaku koituu monen romanin haasteeksi.  

– Olemme huomanneet, että edes harjoittelupaikkaa voi olla vaikea saada. Puhelimessa kaikki kuulostaa hyvälle, mutta kun nuori menee haastatteluun, on paikka yhtäkkiä mennyt. Ja jos nuori pääseekin harjoitteluun, hän saattaa kokea ulkopuolisuutta. Usein jo pelkkä romanitaustainen nimi saattaa estää haastatteluun pääsemisen. 

Ryhmässä käytiin keskusteluja aiheesta.  

– Monet ovat hakeneet töitä ja turhautuneet. Siksi puhuimme myös yrittäjyydestä ja siitä, mistä voi saada apua yrityksen perustamiseen.  

Latviassa eräs nuori mies kertoi kypsytelleensä liikeideaa vanhusten päiväkeskuksen perustamisesta pitkään, muttei tiennyt, mistä lähteä liikkeelle.

Koulutus antoi hänelle konkreettisia neuvoja ja nyt hän on jo viemässä ideaansa eteenpäin, kertoo kouluttaja Keijo Baltzar Latviassa juuri aloittaneen ryhmän kuulumisia. 

Myös Jasmin Valentin on pitkään pohtinut oman yrityksen perustamista. Hän on vetänyt ompelukursseja ja seurannut läheltä, miten romanimuoti elää ja muuttuu.   

– Minua kiinnostaa romanivaatteiden suunnittelu ja tuominen ulkomailta. On paljon sellaisia materiaaleja, mitä täältä ei saa, ja ihmiset hakevat niitä muualta. 

Hän kuvaa, miten romanimuoti on viime vuosina uudistunut: hihat ovat kaventuneet, helmat lyhentyneet ja värimaailma rohkaistunut pastellisävyihin. 

Yhteisökoulutus on toimiva malli  

Tino Varjola työskenteli aiemmin vuosia Fidan hankkeessa Intiassa, jossa hän tutustui yhteisöjen koulutusohjelmaan, jota toteutettiin muun muassa yhdellä Aasian suurimmista slummialueista.   

–  Ohjelmassa minua puhutteli erityisesti osallistava ja fasilitoiva koulutustapa. Tavallisia ihmisiä koulutettiin käytännönläheisesti vahvistamaan omia elämäntaitojaan, Varjola kuvailee.   

Hän kertoo tuoneensa paljon Intiassa oppimaansa uuteen hankkeeseen. Koulutus suunniteltiin yhteistyössä usean tahon kanssa ja se koostui moduuleista, jotka käsittelivät tärkeitä elämän osa-alueita terveydestä omaan talouteen ja työnhakuun.

Tunneilla toimii kouluttajina sekä romanitaustaisia että valtaväestöön kuuluvia asiantuntijoita. Yksi tärkeistä yhteistyökumppaneista on romanityön pioneeri, Fidan kumppanijärjestö Elämä ja Valo ry.    

–  Oli tärkeää, että kouluttajat tulivat molemmista väestöryhmistä, kertoo itsekin romanitaustainen Varjola, joka on pitänyt oppitunteja sekä Lahdessa että Latviassa.

Latviassa koulutus toteutetaan Valmieran alueella, ja siitä vastaa hankkeen yhteistyökumppani, Valmiera Development Agency, jolla on laaja kokemus koulutushankkeista.  

Identiteetistä voimavara 

Tino Varjola kertoo, että koulutus käynnistyi kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin teemalla. Osallistujien kanssa pohdittiin, mitä hyvä elämä tarkoittaa ja mistä se rakentuu. 

– Yksi keskeinen teema on identiteetti. Käsittelimme kaksoisidentiteettiä: olemme romaneja, mutta samalla suomalaisia. Vahva suomalainen identiteetti ja oman kulttuurin arvostaminen eivät sulje toisiaan pois. Pohdimme, mitä hyvää romanikulttuurissa on ja miten sitä voidaan hyödyntää rakentavasti. Mietimme myös, millaisista opituista malleista tulisi ehkä luopua, Varjola kertoo 

Hänen mukaansa erityisen tärkeää on ymmärtää, että omaan elämään voi vaikuttaa. Valinnat saattavat tuntua pieniltä, mutta niillä voi olla suuri, kertaantuva vaikutus. 

Fidan hankekoordinaattori, pitkään Latviassa työtä tehnyt romanitaustainen Keijo Baltzar kertoo, että eräs osallistuja oivalsi koulutuksessa ensimmäistä kertaa, että hyvä elämä voisi olla mahdollinen myös hänelle. Monelle ajatus on aiemmin tuntunut aivan mahdottomalta.  

Sekä Latviassa että Suomessa osallistujien palaute on ollut erittäin myönteistä. Erityisesti on kiitetty koulutuksen konkreettisuutta, selkeyttä ja toivoa vahvistavaa otetta. 

Erityisesti Latvian ryhmässä on noussut esiin oman arvon tunnistaminen. Noin 70 prosenttia romaneista on maassa työttömiä, ja vain 17 prosenttia on suorittanut perusopetusta laajemmat opinnot. Syrjintä ja sosiaaliset ongelmat vaikeuttavat työllistymistä. 

– Latviassa romanien mahdollisuudet ovat selvästi heikommat kuin valtaväestön. Ennakkoluulot estävät etenemistä, Baltzar sanoo. 

Suomessa vastaavia tilastoja ei ole saatavilla tietyn ryhmän taustan tai etnisyyden perusteella.  

Vaikka ennakkoluuloja ja stereotypioita on edelleen nähtävissä, Tino Varjola kertoo, että samaan aikaan monet asiat ovat muuttumassa parempaan suuntaan. Romaneiden koulutustaso nousee tasaisesti, toisen asteen koulutukseen osallistuminen kasvaa ja työpaikoilla romaninuoret otetaan paremmin vastaan.     

HERO-hanke on osa Euroopan unionin rahoittamaa Interreg Central Baltic -ohjelmaa (2021-2027), joka edistää alueellista yhteistyötä Itämeren alueella. Hanketta toteuttavat Fida ja Valmiera Development Agency.